Maailman terveystilastoraportti on Maailman terveysjärjestön (WHO) vuosittainen kooste uusimmista terveys- ja terveyteen liittyvistä indikaattoreista sen 194 jäsenvaltiossa. Vuoden 2021 painos heijastaa maailman tilaa juuri ennen COVID-19-pandemiaa, joka on uhannut kääntää suuren osan viime vuosina saavutetusta edistyksestä. Raportti esittelee terveystrendejä vuosilta 2000–2019 eri maissa, alueilla ja tuloluokissa. Raportti sisältää uusimmat tiedot yli 50 terveyteen liittyvästä indikaattorista kestävän kehityksen tavoitteiden ja WHO:n kolmannentoista yleisen työohjelman (GPW 13) osalta.
Vaikka COVID-19 on ollut historiallisen laaja kriisi, se tarjoaa myös mahdollisuuksia laajentaa nopeasti globaalia yhteistyötä ja täyttää pitkäaikaisia tietoaukkoja. Vuoden 2021 raportti esittelee tietoja COVID-19-pandemian aiheuttamista ihmisvahingoista ja korostaa eriarvoisuuden seurannan merkitystä sekä kiireellisyyttä tuottaa, kerätä, analysoida ja raportoida ajankohtaista, luotettavaa, toimintakelpoista ja eriteltyä tietoa, jotta pääsemme takaisin raiteillemme kohti globaaleja tavoitteitamme.
COVID-19:n vaikutus väestön terveyteen
COVID-19 aiheuttaa merkittäviä haasteita väestön terveydelle ja hyvinvoinnille maailmanlaajuisesti ja haittaa edistymistä kestävän kehityksen tavoitteiden ja WHO:n kolmoismiljardin tavoitteiden saavuttamisessa.
WHO:n kolmimiljardin tavoitteet ovat WHO:n ja jäsenvaltioiden yhteinen visio, joka auttaa maita nopeuttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Vuoteen 2023 mennessä tavoitteena on saavuttaa: miljardi ihmistä enemmän, jotka nauttivat paremmasta terveydestä ja hyvinvoinnista, miljardi ihmistä enemmän, jotka hyötyvät yleisestä terveydenhuollosta (terveyspalvelujen piirissä ilman taloudellisia vaikeuksia) ja miljardi ihmistä enemmän, jotka ovat paremmin suojattuja terveyskriiseiltä.
WHO:lle oli 1. toukokuuta 2021 mennessä ilmoitettu yli 153 miljoonaa vahvistettua COVID-19-tapausta ja 3,2 miljoonaa siihen liittyvää kuolemantapausta. Amerikan ja Euroopan alue on kärsinyt eniten, ja ne muodostavat yhdessä yli kolme neljäsosaa maailmanlaajuisesti raportoiduista tapauksista. Tapausluvut 100 000 asukasta kohden ovat vastaavasti 6114 ja 5562, ja lähes puolet (48 %) kaikista raportoiduista COVID-19:ään liittyvistä kuolemista tapahtui Amerikan alueella ja yksi kolmasosa (34 %) Euroopan alueella.
Kaakkois-Aasian alueella tähän mennessä raportoiduista 23,1 miljoonasta tapauksesta yli 86 % on Intian omistuksessa. Viruksen laajasta leviämisestä huolimatta COVID-19-tapaukset näyttävät tähän mennessä keskittyneen pääasiassa korkean tulotason maihin. Kahdenkymmenen eniten koronaviruksesta kärsivän maan osuus maailman kumulatiivisista COVID-19-tapauksista on lähes puolet (45 %), mutta ne edustavat vain kahdeksasosaa (12,4 %) maailman väestöstä.
COVID-19 on tuonut esiin pitkäaikaisia eriarvoisuuksia tuloluokkien välillä, häirinnyt pääsyä välttämättömiin lääkkeisiin ja terveyspalveluihin, venyttänyt maailmanlaajuisen terveydenhuollon työvoiman kapasiteettia ja paljastanut merkittäviä puutteita maiden terveystietojärjestelmissä.
Vaikka resurssirikkaat ympäristöt ovat kohdanneet terveyspalvelujen ylikuormitukseen liittyviä haasteita, pandemia asettaa kriittisiä haasteita heikoille terveydenhuoltojärjestelmille resurssirikkaissa ympäristöissä ja vaarantaa viime vuosikymmeninä kovalla työllä saavutettuja terveys- ja kehityssaavutuksia.
Tiedot 35 korkean tulotason maasta osoittavat, että ennaltaehkäisevät toimintatavat vähenevät kotitalouksien ahtauden (sosioekonomisen aseman mittari) kasvaessa.
Kaiken kaikkiaan 79 % (35 maan mediaaniarvo) ahtaissa kotitalouksissa asuvista ilmoitti yrittävänsä pitää fyysisesti etäisyyttä muihin, kun taas erittäin ahtaissa kotitalouksissa asuvien osuus oli 65 %. Säännölliset päivittäiset käsienpesukäytännöt (käsienpesu saippualla ja vedellä tai käsidesin käyttö) olivat myös yleisempiä ahtaissa kotitalouksissa asuvilla (93 %) verrattuna erittäin ahtaissa kotitalouksissa asuviin (82 %). Maskien käytön osalta julkisilla paikoilla 87 % ahtaissa kotitalouksissa asuvista käytti maskia aina tai suurimman osan ajasta julkisilla paikoilla ollessaan viimeisen seitsemän päivän aikana, kun taas erittäin ahtaissa olosuhteissa asuvista vastaava luku oli 74 %.
Köyhyyteen liittyvien olosuhteiden yhdistelmä vähentää pääsyä terveyspalveluihin ja näyttöön perustuvaan tietoon samalla kun se lisää riskikäyttäytymistä.
Kotitalouksien ahtauden lisääntyessä ennaltaehkäisevät COVID-19-käyttäytymiset vähenevät
Julkaisun aika: 28. kesäkuuta 2020